Syksy paketissa

Syvä huokaus. Kiireen helpottamisesta, kiitollisuudesta, hämmennyksestä, orastavasta ikävästä. Ensimmäiset kuukaudet uudessa, kivassa kotikaupungissa ja omalta tuntuvassa opiskelupaikassa ovat hurahtaneet vauhdilla. Syksyyn on mahtunut kiireitä, menemisiä, tekemistä, mutta juuri niiden kautta elämä on tuntunut elämisen arvoiselta. Olen tavannut ihania, samanhenkisiä ihmisiä ja solminut kantavia ystävyyssuhteita - ja samalla löytänyt uudelleen rakkaita harrastuksia ja aloittanut myös aivan uusia juttuja. 

Viulusta on tullut osa identiteettiäni, mitä en olisi vielä vähän aikaa sitten uskonut tapahtuvan. Yhtäkkiä kesällä perustettu bändimme onkin popfolk, viulu olennaisena osana musiikkiamme. Alkusyksystä liityin Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesterin Sinfiksen riveihin ja elokuvamusiikkikonsertti on ollut yksi mahtavimmista jutuista vähään aikaan. Näiden lisäksi aloitin viulutunnit kuuden vuoden tauon jälkeen, kun opiskelukavereistani löytyi viulunsoitonopettaja. Olen myös löytänyt ihania kansanmusiikkihenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi soitella ja jamitella melkein mitä vain. Katsotaan, mitä kevään kuluessa tapahtuu folkmusisoinnin saralla.

Vasta musiikkiympäristössä ollessani olen huomannut, kuinka tärkeä osa elämääni musiikki on. En vain harrasta tai soita - elän musiikin kautta. Sen ymmärtäminen, että saan opiskella ja tehdä työkseni sitä, missä olen hyvä, mitä rakastan ja mikä on osa elämääni, on todella käsittämätöntä. En ehkä osaisi arvostaa tätä näin, jos en olisi tehnyt useampaa vuotta jotakin, joka on antanut perspektiiviä siihen, mitä elämältä haluan. Nyt joululoman alkaessa  huokaisen hämmästyksestä, miten syksy juoksi vauhdilla, enkä ehtinyt tehdä juuri mitään. Hetken mietittyäni huomaan toteuttaneeni ja tehneeni aivan mielettömästi siistejä juttuja! Kurlaus/kurkkulaulanta/jodlaus/joikhauspläjäys Jaakko kulta ja rippeet ja siihen liittyen monta jamittelu- ja improvisointi-iltaa yksiössäni; bluegrassin opettelu, suurensuuri mäy-hekinen kiitos Hetalle; marimbatyöpaja, klarinetti sivusoittimena, osaava fuksilauluyhtye. Ikävöin myös älyttömästi kuorossa laulamista, joten päätin hankkiutua johonkin omanlaiseeni kuoroon. Kaikki on ollut niin älyttömän kivaa, että aika on tuntunut lentävän.

Nyt maisema vilisee silmissä, juna kulkee lounaaseen. Edessä oleva kolmen viikon tauko  läheiseksi tulleista ihmisistä ja kotoisasta ympäristöstä kuulostaa kovin pitkältä. Torstain fuksipoppoon illanistujaisten aikana taas huomasi, miten ihmeellinen onkaan yhteishenkemme. Kuluneella viikolla olen myös halannut joulun ja uudenvuoden toivotuksien merkeissä monia muita, läheiseksi muodostuneita ihmisiä, joista osaa ikävöin jo nyt. En voi olla kuin kiitollinen teistä kaikista ihanista ihmisitä, jotka olette tulleet elämääni kuluneen syksyn aikana. Ja kiitän myös kaikkia vanhoja ystäviä, jotka ovat ymmärtäneet oman paikkani etsimisen ja löytämisen.

Nyt rauhaisin mielin toivotan kaikille erittäin tunnelmallista joulunalusaikaa. Kyllä ne tontut siellä ikkunoissa kurkkivat.