Älyttömän hyvä fiilis, se vain tulvii jostain kaiken kiireen ja häsellyksen keskellä. Jos on peruspalikat elämässä kohdallaan, pystyy kohtaamaan kaiken ylimääräisenkin hyvillä mielin, luottamaan siihen, että asiat järjestyvät, niin kuin ne yleensä järjestyvät. Elämällä on tapana kulkea niin, että vaikka jonakin hetkenä itse ei kokisikaan jonkin asian menevän "oikein", jälkikäteen huomaa, että taannoin harmitellessa oli ehkä hyväkin, että harmitti. Jotkin asiat, joiden luulee olevan itselleen hyväksi, eivät olekaan. Sitten kun maailma kaatuu niskaan ja epätoivo valtaa mielen, huomaa hetken kuluttua, että hetkonen. Tässä olen edelleen ja hengitän. En hajonnutkaan, maailma ei kaatunutkaan. Äitini tapaa todeta, että asioilla on tapana järjestyä. Niinhän se menee.
Uskon, että asioilla on tarkoitus. Elämä ei pyöri sattumanvaraisesti, vaikka välillä tuntuu, että melko randomistihan tässä pyöritään. Jos ei suunnittele liikaa elämäänsä, voi yllättyä positiivisesti. Suunnitteleminenkin on ihan okei, mutta on melkeinpä siistimpää, kun ei tiedä, mitä päivät tuovat tullessaan. Toki lähitulevaisuutta pitää suunnitella, täytellä vähän kalenteriaan, mutta on aika mielenkiintoista, ettei tiedä, missä on vaikkapa puolen vuoden päästä. Oletusarvoisesti kyllä samassa opiskelupaikassa, mutta kesä on vielä täysin avoin, kartoittamaton seikkailu - ja miltei kuplin innosta, kun ajattelen, että voin tehdä melkein mitä vain kesällä. Suunnitelmia löytyy teorian tasolla, mutta käytännön toteutus on eri juttu. Mennäkö kesätöihin? Mihin mennä? Mitä jos lähtisikin seikkailemaan ulkomaille, toteuttamaan itseään ja unelmiaan? Ajelehtia hetken päämäärättömästi, sukeltaa seikkailuun!
Tiedän kyllä, mitä haluan, mutta en kuitenkaan halua etukäteen päättää liikaa asioita, sillä noh, elämässä tulee yllätyksiä. Ensimmäisiä kertoja on sellainen olo, että kappas, olen aivan itse vastuussa oman elämäni suunnittelemisesta tai sen suunnittelemattomuudesta. On aika uskomattoman hieno tunne, kun voi itse päättää, mitä tekee tai jättää tekemättä, eikä anna muiden ihmisten mielipiteiden liikaa vaikuttaa omiin tekemisiinsä. Se vain vahvistuu päivä päivältä ja huomaan, että en ole yhtään pahoillani, että mulla on kivaa. Löysin internetin ihmeellisistä syövereistä hienoja iskulauseita, jotka haluan kaikkien ottavan omakseen.
Know what you want.
Do what you love.
Live your passion.
Chase your dream.
Be free.
Stand for something.
Get more out of life.
Smile.
Believe in yourself.
Nämä mielessä pitäen elämä on aika tavoittelemisen arvoista, eikö?
Heippa taas Annika!
VastaaPoistaNyt kyllä sun sanasi osui niin oikeaan, että ihan liikutuin.
"Sitten kun maailma kaatuu niskaan ja epätoivo valtaa mielen, huomaa hetken kuluttua, että hetkonen. Tässä olen edelleen ja hengitän. En hajonnutkaan, maailma ei kaatunutkaan."
Niin se on.
Tuli vaan mieleen, että jos vain kiireiltäsi kerkiät ja kiinnostaa, niin lue mun vanhaa blogia (löytyy osoitteesta satu.whereareyou.net). Kirjoitin sitä, kun reissailin 2 vuotta ulkomailla ja seikkailujen seassa on just tällaista itsensä etsimistä kuin mistä kirjoitat.
Itellekin iskee niin kirjoituskuumme kun näitä sun juttuja lueskelee!
Satu :)
ihanaa annika, tämä on niin totta. mulla on tapana ajatella, et "aina vois olla huonomminkin". ja koskaan ei oo tullu tilannetta et tämä ei pitäs paikkansa, ja tuskin tuleekaan. sillon sitä muistaa arvostaa elämää eri tavalla, kun tajuaa ne hyvät asiat ympärillä ja sen merkityksen, mikä niillä huonommilla on omaan kasvuun.
VastaaPoista